maanantai 26. elokuuta 2013

Ristiäisjuhla

Kesä on juhlien aikaa.

Tämän kesän yllätyksen teki pieni Rafael-poika, joka tilasi minut kummikseen. Kiitos kunniasta, yritän hoitaa velvollisuuteni tällä kertaa edes hyvin. 

Koska tämä kummitäti on vähän hulluna sisustamiseen niin kuvakavalkadi on myös täällä pilkuissa sisustuspainotteinen.
 Pikku-Rafaelin äiti kun on romantikkojen romantikko, niinpä kaunis kastejuhla oli pienen pieniä onnen enkeleitä ja onnen pisaroita tulvillaan. 


Kesällä on ihana, kun voi järjestää juhlat ulkona. Mikäs siinä, etenkin silloin kun pihapiirikin tulvii vielä kauneutta
yksityiskohdasta toiseen. 

Luontokin sattui olemaan tässä ajakohdassa kauneimmillaan: omenapuun oksat olivat ihan kuin oikein hyvässä lavastuksessa. Siis kauniimpi kuin täydellinen sellainen. Aito ja oikea :).

 


Lapsille oli oma soma pikkuinen pöytäryhmä.

Värikkyys sopii loistavasti tähän pihapiiriin, kuten kaikki romanttiset koristeet ja yksityiskohdat.



 
 

 
Kastemekko oli kummilapsen äidin vanha. 
Mekko oli säilynyt hyvin vanhassa originaalissa laatikossaan. Tuo loota sattui olemaan tälle kummitädille yllättävän tuttu. Nuttu! Kuka muistaa nutun?
Kastemekko ja päivänsankarin rennompi juhla-asu olivat kuin koristeet jo esillä ennen h-hetkeä. 
  
Pitihän sitä poseerata,  tässä muutama poseerausharjoitus. Tästä pojasta tulee vielä mestari moisessa lajissa, nyt meni jo niin hyvin!








Äidin vanhat vauvan vaunut olivat kuin koriste pihalla.


Tuhkimo-kissa piti pöytää omanaan...
Live simply, give more, expect less. 

Siinähän se elämän motto onkin. 

Paljon onnea elämääsi, pikku-Rafael.