sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Sissarit ja Siskot

En tiedä miksi.... mutta jotkut asiat vaan tuntuvat tärkeiltä. 
Julkistamme huomenna Habitaressa upean yhteistyökuvion, josta ei voi tulla muuta kuin hyvä mieli. Ainakin itselle, sillä tämä vaan tuntuu tärkeältä ja hyvältä jutulta. 


Puhun  infolavalla yhteisöllisyydestä.
Ihminen on luotu yhteisölliseksi. Meistä jokainen tarvitsee yhteisöä ympärilleen. Pienin yhteisö on ensin perhe ja ystäväpiirit ja suku, joka yhdistää. Sitten on koulu- ja opiskelukuviot, ja myöhemmin työn luomat ympäristöt, joissa meille muodostuu erilaisia syitä olla yhteisö. Parhaimmillaan yhteisö on voimaannuttava tuki, joka kantaa silloinkin kun yksin ei jaksa.

Yksi yhteisöllisyyden muoto on yhdistys. Se on helppo tapa koota ihmisiä jonkun yhdistävän asian tiimoilta kokoon. Yhdistyksiä on monenlaisia.

 Itse toimin sisustussuunnittelijoista koostuvan yhdistyksen keulassa. Keulapaikka syntyi ihan vaan siitä yksinkertaisesti syystä, että tulipa tuo yhdistys perustettua. 

No, kukaan ei yksin mitään tee, vaan tarvitaan muita ihmisiä. Ja samanhenkisiä ja samaa tahtovia. Jaoimme ajatuksia jo tärkeäksi kollegaksi muodostuneen ystävän Riinan kanssa,ja niinpä siitä sitten syntyi yhdistys.



Virallisesti yhdistys on AJK_Sisustussuunnittelijat ry, koska meitä yhdistää sama loistava koulutustaho. Kuuntelimme kentän ääntä ja lanseerasimme uuden helpomman nimen, olemme nyt SISSARIT. 

Nyt tuosta perustamisesta tulee pian kaksi vuotta, ja varsinainen toiminta lähti käyntiin ensimmäisestä vuosikokouksesta maaliskuussa 2015. Taisimme yllättää itsemmekin: jäsenmäärä oli superpositiivinen yllätys meille kaikille. Jäseniä on nyt kaiken kaikkiaan noin 120 ja kumppanijäsenet siihen päälle, eli yhdistyksessä on noin 150 jäsentä ympäri Suomen. 

 
Sissareiden yhdistys on upea joukko saman intressin omaavia sisustussuunnittelijoita. Toiminta on muodostunut vähän kuin virtuaaliseksi työyhteisöksi, sen lisäksi että järjestämme koulutuksia ja tapahtumia säännöllisesti.  Näin saamme verkostoiduttua kokoajan myös keskenään entistä paremmin. Jäseniä on ympäri Suomen. Pohjoisin jäsenemme pikkutaivaanrannanmaalari Sarita työskentelee Ylitorniossa. 

Meidän vahva avokonttorimme on somessa: Oma interni kanavamme, jossa jaamme neuvoja, vinkkejä, oppeja, työpaikkailmoituksia, työntekijähakuja... ja mitä kaikkea nyt tähän työhön aika ajoin tarvitaankaan. Ilmapiiri ja sparraamisen henki on uskomattoman hyvä,  toisiaan kannustava ja tsemppaava.

Hoen itse aina sitä, että me emme ole kilpailijoita (joku skeptikko sanoo tähän kyllä varmasti olette!). 
Ei. Emme ole. 

 Väitän, että olemme niin erilaisia ja asiakas valitsee aina kuitenkin itse kemian perusteella, kenet hän suunnittelijakseen valitsee. Saatamme toimia samalla paikkakunnalla, tai omata samankaltaisen tyylin(?), jonka ei pitäsi ratkaista asiakkaalle tehtävää työhän tarttumista, mutta kyllä se vaan niin on, että olemme erilaisia. Joka tapauksesa meillä on erilaiset osaamisen alueemme, tyylimme ja omat persoonalliset vahvuutemme. Meillä on kaikilla erilainen identiteetti. Taustamme, ja se mitä osaamme parhaiten, on kaikilla erilaista. Se on yhteisöllisyyden voima. Yhdessä olemme vielä vahvempia.

 
Olemme olleet tämän loppuviikon Suomen suurimmassa sisustus- ja design -tapahtumassa, Habitare 2016 -messuilla omalla osastollamme. Osastolla tapahtuvan sisustuskonsultoinnin lisäksi jäseniämme on toiminut myös messukierros-oppaina ja puhujina infolavalla. 

 
 Messut ovat olleet kaikille aktiivisesti osallistujille erittäin voimaanuuttavaa, koska yhteishenki on mahtava. Tunnelma on ollut aurinkoinen kollegoiden kesken. Ei tietoakaan siitä kuuluisasta puuduttavasta messuväsymyksestä, vaan päin vastoin! Saamamme palaute on ollut myös hyvin positiivista, ja olemme tulleet toivottavasti tutuiksi mustilla t-paidoillamme, joissa SISSARIT- logomme on heti kertonut mitä teemme, ja keitä olemme. 

 Nyt teemme yhteisöllisyyden voimin myös jotain hyvin tärkeää. Ojennamme auttavan kätemme toiselle yhdistykselle. Siskot ry on yhdistys, joka on syöpädiagnoosin saaneille Siskoille vertaistukiyhdistys, joka auttaa, sparraa ja voimaannuttaa toiminnallaan ja tuellaan toisiaan.

Toivon, että me Sissareina pystymme auttamaan Siskoa silloin kun Sisko toivoo. Jos me voimme auttaa siinä vaiheessa toista, edes pienellä eleellä ja teolla, joka edes hetkeksi vie Siskon ajatukset johonkin muualle kuin hoidosta hoitoon- selviytymiseen. Ajoittain uupuvien voimien lomaan on hyvä saada välillä jotain piristävää ajateltavaa, vaikkapa uusien verhojen asentaminen! Jos se vaikka ilahduttaa Siskoa niin Sissari on tehnyt teon, joka tuo molemmille hyvän olon. Meitä on ympäri Suomen ja heitä on ympäri Suomen, pyrimme kohtaamaan toisemme.  

 
Niin, aloitin tämän kirjoituksen, etten muka tiedä miksi tämä tuntuu tärkeältä. Kyllä minä tiedän. Omistan tämän teon omasta puolestani edesmennelle ystävälleni. Menetin pitkäaikaisen hyvän ystäväni ärhäkälle syövälle. Olen myös seurannut sivusta hyvinkin läheltä muutamankin ystävän taistelua, joista toiset ovat jopa voittaneet pahuksen syöpänsä. Voittajiakin on.

 Luulen että minun on helppo ryhtyä tähän, koska en pelkää kohdata syöpädiagnoosin kanssa kamppailevaa Siskoa. 
Tämä ele ja teko on Kiian muistolle. Hän yhdisti tuttaviaan ja ystäviään keskenään. Kiia jätti auttamisen halun ja ihmisten yhdistämisen taidon perinnökseen kaikille ystävilleen. Toivottavasti voin ja voimme yhdistyksenä yli sadan suunnittelijan voimin piristää heitä, joita pystymme.  

Pieneen suureen tekoon on usealla meistä mahdollisuus.