perjantai 6. tammikuuta 2017

Lasten kaupunki- näyttely


Näistä ihanista kengistähän tämä lähti viime kertaisessa blogikirjoituksessani. 

Helsingin kaupunginmuseo, näyttely, Lasten kaupunki, kuvat idyllicum 
HAM:in Yayoi Kusaman taidenäyttelyn kengät kun olivat vähän samankaltaiset vaikka olivatkin pikkuisen erilaisesta kontekstista irrotettu. Jäikö se lukematta? Tästä pääset edelliseen kirjoitukseeni. Kengät ovat kiehtoneet jostain syystä ihmistä aina, ja ovathan ne todellakin tarpeelliset värpättimet. Ilman kenkiä olisi aika kurjaa tallustella.

Helsingin Senaatintorin laidalla on kaunis 1757 valmistunut Sederholmin talo, jossa on nyt Helsingin kaupunginmuseon tilat useassa eri kerroksessa. Museon tiloissa on kunnioitettu talon todellista identiteettiä tuoden se kuitenkin tämän päivän kulutusta kestäväksi. Talon portaikon rappusissa on kuljettu niin että kiviset portaat ovat hioutuneet askel askelmalta
Niissä voi vain fiilistellä kukahan niissä on kävellyt ja  millaisilla kopokkailla.

***
Helsingin kaupungin museon Lasten kaupunki- näyttely on oiva katsaus menneeseen aikaan. Näyttelyssä on toteutettu erilaisin keinoin päästä eläytymään entisaikain maailmaan.
On kolmiulotteisia laseja, saa näytellä kulissien takaa tai pääsee pukeutumaan vanhanajan vaatteisiin. Kivaa! Konkretiaa.  
Helsingin kaupunginmuseo, näyttely, Lasten kaupunki, kuvat idyllicum

Entisenä opettajana minua viehätti erityisesti myös  vanhanaikainen luokkahuone karttakeppeineen, helmitaulutelineineen ja harmoneineen. Tuttua monelle aikuiselle! Täällä kuulemma pidetään ihan "koulutuksia", miten entisaikain luokkahuoneessa toimittiin. Jos halusi puheenvuoron piti viitata ja nousta seisomaan vastatessaan opettajalle. 
Sitä kutsuttiin käyttäytymiseksi. Mahtavat pikkuiset olla ihmeissään. Kyllä ihminen on muuttunut! Tuo taitaa tuntua super-oudolta nykyajan lapsille, vaikka moinen tapa olisi ehkä tarpeen monessa tilanteessa tässäkin ajassa.  
  
Helsingin kaupunginmuseo, näyttely, Lasten kaupunki, kuvat idyllicum

Lasten kaupungissa on kivasti osattu rakentaa tämä kiinnostava kokonaisuus eläväksi, tutustuttavaksi nimenomaan lapsen silmin. Ihanaa, että lapsi saa täällä leikkiä! 
 ***
Meille edelleen nuorille viisikymppisille näyttelyssä on paljonkin tuttuja elementtejä, joista nuoremmat ei ole edes tietoisia. Mummon keittiössä on esillä astioita ja kapistuksia, joita löytyy nykyäänkin retro-henkisiltä mökeiltä. 
Helsingin kaupunginmuseo, näyttely, Aleksanterinkatu, kuvat idyllicum

Eri kerroksissa on täällä eri luokkatasoisten ihmisten kotioloja, kuten väki oli konsanaan ja kuten on edelleenkin. Toisessa kerroksessa hienompaa, alemmassa rahvaampaa. Toisilla kengät kiillotettuna ja tukattteröillä, toisilla vähän rouheammalla staililla.  
Helsingin kaupunginmuseo, näyttely, Lasten kaupunki, kuvat idyllicum
Helsingin kaupunginmuseo, näyttely, Lasten kaupunki, kuvat idyllicum

Kivasti toteutettu. Tällaisia lisää! 

Kengistähän tämä lähti. Koska täällä saa tutustuttua vanhoihin ammatteihin, niin suutarin pajaankin pääsee kurkistamaan. Lesti mahtaa ihmetyttää pientä tallaajaa. Lesti on kiehtova, tänä päivänähän lesti-malleja käytetään somistusesineenä, sisustuspilkkuinakin.    

Helsingin kaupunginmuseo, näyttely, Lasten kaupunki, kuvat idyllicum
Suutari pysyköön lestissään. Se on muuten hyvä sanonta. Kukin on paras omalla sarallaan.

Helsingin kaupunginmuseo, näyttely, Lasten kaupunki, kuvat idyllicum

Helsingin kaupunginmuseo, näyttely, Lasten kaupunki, kuvat idyllicum 

Helsingin kaupungin museossa iskee ihka oikea lapsenmieli. Jos lapsenmielisyys on sinulla siis kateissa, niin menepäs sinne.
Saat kauneutta katsottavaksesi vielä talvisaikaan ulkonakin, ja terveellistä lapsenmieltä syrämen alle. 

Aleksanterinkatu, Helsinki, upea, kuvat idyllicum Hyvän tunnuksenkin on tuo museo saanut. Syystäkin!
Elävä ja lapsen fiiliksin, ajattelevaisesti toteutettu toteutus.

Osoite: http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/nayttelyt/lasten-kaupunki/