keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Hampuri, St Pauli ja Reeberbahn

Tyttäreni on tämän kevään Hampurissa, joten mamman oli aika käydä katsomassa onko hän siellä turvallisissa oloissa. Hampuriin on helppo tehdä lyhytkin pikareissu, lauantain aamulento ja sunnuntai-iltana takaisin kotiin. Kevään förskotti-steppi tekee aina terää
kevät, krookus
Pikainenkin piipahdus muualla tuo aina uusia ajatuksia.Omat päivittäiset ajatukset saavat hetken tuulettua. Hampurissa kevät on jo huimasti pidemmällä. Sattui hyvä tuuri, aurinkoinen ilma sateisten päivien välissä osui juuri meille.  
kevät, Hampuri
Eloisuudestaan kuuluisa kaupunki, joka väistämättä tuo mieleen Irwinin laulun "St Pauli ja Reeberbahn, sinne veri vetää uudestaan". Ymmärrän, ymmärrän...miehiä näyttikin kaupungissa olevan enemmän. Taitaa olla kiva shoppailukaupunki ;).Hampurissa on 2300 siltaa, joka on enemmän kuin Venetsiassa! Eipä ole tullut ajateltua.
Pikareissustamme huolimatta näimme mielestämme paljon. Lauantaina kävelimme noin 18 kilometriä, tossua vaan toisen eteen. Reipas päivä! Berliner Tor-Alster-Altona-Hafencity...Mikäs meidän oli dallaillessa,kun aurinko paistoi ja kenelläkään ei ollut kiviä kengässä. Kävellessä näkee eniten ja samalla voi bongailla ihastuttavia vanhoja ovia ja talojen fasaadeja.





Kaupunki on saanut sotien aikana kovastikin siipensä, mutta onneksi joitakin vanhoja rakennuksiakin on joukossa säilynyt. Taisimme kiertää ne kulmat ja korttelit, jotka ovat nuoremmille kaupungissa in. Itse rakastan katsella taloja ja arkkitehtuuria. Rujojenkin kortteleiden seassa oli tälläisia helmiä sentään jonkun verran.
Eri kaupunkien atmosfäärin fiilistely sellaisenaan on jo puoli tunnelmaa. Arkkitehtuuri oli Hampurissa minun silmiini yllättävän kirjavaa ja sotien jälkeisen rakentamisen ankeuskin näkyi. Pyöreiden ja monimuotoisen erikoisin ulottuvuuksin rakennetut rakennukset kisaavat täällä huomiosta. Kaikenlaista löytyy.
 
Yritän aina etsiä kauneutta, joten tokihan sitä näkyi, mitä nyt kohdalle osui. Surullisina näkyminä silmiini särähti valitettavasti kyllä päällimmäisimpänä tämän kaupungin sotkuisuus ja likaisuus: onko se väsähtämistä vai välinpitämättömyyttä? Vai hoitamattomuutta? Tätä rumuutta on yritetty kaunistella graffitein aikalailla, joka joissakin kohdissa ainakin junamatkan ohi viiletettävien meluaitojen laidat olivat kauttaaltaan täynnä. Harmillisesti myös vanhojenkin rakennusten kivijalat olivat paljolti tämän modernin tägäys-ja piirtelyinnon täyttämiä. Ne kyllä ansaitsisivat sentään olla rauhassa. Surullista. No, joissakin kivijalan maalaus oli kyllä tehty ilmiselvästi tarkoituksella. Se on sitten eri asia sopiiko se siihen vai ei. 

Pakko sanoa, että graffitein maalatut meluaidat jopa kaunistivat tiettyjä näkymiä, parempi sekin kuin radan varressa kilometritolkkuisena jatkuvat surulliset kaatopaikat. Koska esteetikon kameran linssi ei niiden kuvaamisen taivu, niin ihaillaan mielummin näitä fasaadeja ja patsaita. 
 
Tälläinen la-su pikamatka tuli edulliseksi. Kävelimme halki ydinkeskustan ja kiersimme kuuluisan St.Pauli ja Reeberbahnin kaupunginosien kautta. Ne ovat kyllä paikkoja, jotka taitavat olla hehkeimmillään pimeän aikaan. Kauneutta ei niillä kulmilla kyllä näkynyt, ei elävänä eikä rakennuksissa. Atmosfääri oli lähinnä ankea eikä päivän valossa huokunut iloa.
 
Satama-alue on ominaisista Hampuria, joka on koko tämän kaupungin sykkivän sydämen alku ja juuri. Nyt satama-alueen täyttää valtoimenaan vellova turistivirta, jota jokialukset kuljettavat sujuvasti sukkuloiden kanavassa. Satama-alueen vaikuttava nähtävyys oli tunneli, joka oli nähtävä. Kieltämättä, käsittämätön 1911 rakennettu Elbe-joen alittava kulkuväylä! Autolla hissillä tunneliin, ja tunnelin pintojen kaakeliseinämät...wau! Laatoitusta näkyi muuallakin: pylväät yhdessä upeiden teräksisten palkkien vieressä viehättivät juna-asemalla.
Kyseisen juna-aseman nimeä en tietenkään muista, mutta mitkä puiset penkit! Niinhän se on, kauneutta on helpompi kunnioittaa. Nämä penkit ovat saaneet olla onneksi sotkijoilta rauhassa.
 
Tämän hetken suurin nähtävyys ja Hampurin ylpeys on Elbphilharmonie-konserttitalo, joka on kieltämättä erikoinen ja vaikuttava näky.
sisustuspilkkuja
Vaikuttavuudesta ja ristiriitaisuuksista huolimatta, on se otettava kauneuksista kiinni mistä saa ja hetkistä kiinni, vielä kun ehtii. Hampurissa liikkuminen on helppoa. Junat kulkevat ja on vain oltava määrätietoinen eikä kannata katsoa ihmisiä silmiin. Näin on neuvottu, jotta on turvallista liikkua. Mamman on vain luotettava että tyttelityyni pärjää.  

ps. 
sisustuspilkkuja
Junaa odotellessa osui mainonnan todellinen hetkeen tarttuva ohje nenän eteen. Sanamukaisesti: "Enjoy the moment. Rauchen kann tödlich sein."