keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Juhlatilana Kirjokiven Kartano


Joskus on kiva palata lapsuuden muistorikkaisiin paikkoihin. Erityisesti aurinkoisiin sellaisiin. Vietimme äitini 80-vuotispäiviä "kesäskissä", Kirjokiven kartanolla. Tihvetjärven rannalla sijaitsevaan kartanoalueeseen liittyy paljon hyviä kesämuistoja lapsuudestani.

  

 Olin käynyt Kirjokivessä viimeksi 1980-luvulla, jolloin se oli vielä kunnostamaton. Kiitos uusien omistajien, Kirjokiven Kartano on nyt hyvässä kunnossa. Kunnioitettavaa, että jotkut ovat pelastaneet tämän ihanuuden jopa purkamisen uhan alta! Kartanorakennus kauniine rantaviiva-alueineen näyttänee nyt sellaiselta kuin se alun perin oli tarkoitettu. 


Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman
Kirjokivessä on nyt huolitellun ja hyvin hoidetun näköistä, muistamaani vuosikymmenien takaiseen olomuotoonsa verrattuna. Rakennus on remontoitu, puutarha raivattu. Kartanon tilat on sisustettu pieteetillä rakennuksen ikää ja tyyliä kunnioittaen.

Ruokasalissa ei ole enää pitkiä pöytiä ja piiiitkiä, kovia teräsjalkaisia puupenkkejä, joiden vingun ääni raastoi korviin niitä siirrettäessä. Nyt tilalla on kartanoon sopivat ruokailuryhmät ja takan edessä miellyttävä istuinryhmä.
  
Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman

Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman

Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman 

Rakennuksen ulkomaalauksen väri on nyttemmin muutettu. Se oli ennen haalean vihreä, nyt kartanorakennus on maalattu aikakauteensa kuuluvalla klassisella fasadivärillä, keltaisella.
Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman 

ENNEN.Kuva: H.Ala-Krekola
Kun uusi ja vanha kohtaa 

Uuttakin on toki täytynyt mukaan tuoda, kuten kalusteita. Uudet kalusteet uppoavat tämän iäkkään kaunottaren saleihin ja huoneisiin kivalla twistillä. Uusi kohtaa täällä vanhat tilat ja talon alkuperäisen värimaailman tavoitellun tunnelman mukaisesti. Ylellisyyttä 15 vuotta kestäneessä ja pikkuhiljaa tehdyssä remontissa on haluttu korostaa, mutta se kuuluu kartanomaiseen tunnelmaan.

Kirjastosali 
Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman

Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman
 Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman

Yläkerran sviitit
 
Sviittihuoneisiin on tuotu rohkeasti kaikkiin oma maailmansa,joka on hotellihuoneissa mielestäni aina viehättävä ratkaisu. Nämä ovat niitä seikkoja, joita itse olen toteuttanut ja  toteuttaisin vastakin, jos hotellihuoneiston saisin sisustussuunnittelukohteekseni! Kaikkiin huoneisiin on luotavissa oma henki ja sielukkuus, eri värein oma muotokielin, tekstiilein ja asianmukaisin somistuksin. Silti yhtenäisyyden pitää säilyä linjassa. Se on täällä tapahtunut. Mukana on myös taidetta. Oikeaa taidetta. 
  

Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman
Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman
 Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman 

Kirjokiven Kartanoa ei ole varsinaisesti restauroitu, mutta alkuperäisyyksiä, kuten originaaleja väriratkaisuja on kaivettu esiin ja sävyjä on kunnioitettu.
 
Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman
Ruokasalin paneeliin on jätetty menneiden aikojen maalikerrokset näkyviin. Maalikerroksia on ollut vuosikymmenten aikana useampia.
Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman
Takan aiemmat maalisävykerrokset.
Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman

Pieteetillä ja tyylillä 

Täällä on näkyvissä että kunnostukseen on panostettu onnistuneesti ilman pröystäilyä tai mielestäni överejä ylilyöntejä. Naistenhuoneen oven avatessa näkymä kristallikruunuineen saa huokaisemaan. Silloin kun naistenhuoneeseen mennessä pääsee suusta "WAU!", huomaa että täällä on mietitty remontoidessa loppuun saakka. Yllättävää kyllä WC:t on nimittäin liian usein se heikoin lenkki,jossa on oikaistu julkisissa kohteissa. WAU-efektiä tekee naistenhuoneessakin olevat ikäiselleen sopivan tyyliset "vesiklosetti"-narut, kristallikruunut ja kankaiset rullatut käsipyyhkeet. Rottinkiset korit! Ne ovat niitä pieniä, mutta suuria yksityiskohtia, joilla ylellistä tunnelmaa tehdään. 

Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman

Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman

Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman



Kartanorakennuksessa sanottiin kummittelevan.

Kummitus oli nimeltään Rudolf. Liikemies ja vuorineuvos Rudolf Elving, joka tunnetaan Kymen alueella aikoinaan Voikkaan paperitehtaan perustajana. Edelläkävijäksikin kutsuttu herra, joka oli aikoinaan tämän kartanon rakennuttanut. Kummituksen sanottiin majailevan yläkerrassa, jonne leiriläisillä ei ollut juurikaan asiaa.  

Kartanoalueen muut rakennukset

Alueelle kuuluu useita rakennuksia, kuten aittarakennukset.
 Aikoinaan aittoja oli vain yksi. Nyt kahteen aittaan on rakennettu korkeatasoisia hotellihuoneita. Kolmas on jo tekeillä.
Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman
ENNEN. Aitta. Aitan kuvat: H.Ala-Krekola.
Aitta ENNEN.
 Metsän keskellä torni ja kappeli
 
Rapistuvalle tornille tehtiin retkiä. Valvontaa varten rakennetussa torni oli rakennettu 1905-1007, ja toimi vielä toisen maailman sodan aikana ilmavalvontapaikkana. Pelottavan tarinansa ja huonon kuntonsa vuoksi tämä silloin rapistumassa oleva torni oli todellinen jännittävyyden ilmestys keskellä metsää. Sen juurelta alkoi perinteinen lipunryöstö -peli, joka sai sydämen tykytykset sykkimään vuodesta toiseen. Tuo leikki oli silti yksi parhaita leirin kohokohtia, tietenkin diskoiltojen lisäksi. Nyt torni on kunnostettu ja ylös pääsee jopa kiipeämään. 
Elvingin torni nyt kunnostettuna. kuva H.Ala-Krekola 
Alueella sijaitseva kappeli. kuva: H.Ala-Krekola.

Alueella on myös kappeli, joka oli rakennettu 1900-luvun alussa samoin kuin Rudolf Elvingin torni. Kappelin tarina onkin oma mielenkiintoisuutensa!  
Kiitos talon emännälle Mutterille nykyisistä Kirjokiven kuulumisista. Tilat hehkuvat nyt huolenpitoa hyvin hoidettuine puutarhoineen ja ranta-alueineen. Etupihan pensasryteikön edestä on löytynyt alkuperäisistä piirustuksista löytynyt terassin pohja, joka on toteutettu ja toimii nyt pääsisäänkäyntinä.  
Kirjokiven kartano, kuva Riitta Bergman

Kaikki hyvin siis nyt, Herra Rudolf.
 
Nyt kun tämä kummituksiakin nähnyt kartanokaunotar on saanut pieteetillä tiloja pitävät omistajat, ei Rudolf-herrankaan tarvitse enää pelotella ketään.

 
Suomestahan ei kannata kesällä lähteä mihinkään. Näitä upeita paikkoja Suomessa riittää. Kirjokivi ja sen läheinen alue Repoveden kansallispuisto metsineen ja kauniine vesistöreitteineen. Nyt on hyvä syy ottaa kunnolla aikaa, jos/kun käyt ensi kesänä vaikka Kouvolassa Asuntomessuilla.
Luonnon kauneutta riittää.

Lähdepäs kesällä Kouvolaan ;). 

PS. Käynti sai muistelemaan muutakin, niitä leiriaikoja, joista voit lukea täältä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti